VUOSIKERTOMUS 2006/07
  Tamro lyhyesti
  Konserninjohtajan katsaus
Hallintoperiaatteet
 
  Konsernin johtoryhmä
  Rahoitusriskien hallinta
  Yhteiskuntavastuu
  Henkilöstö
LIIKETOIMINTAYKSIKÖT
TILINPÄÄTÖS
Hallituksen toimintakertomus
 
  Hallitus ja tilintarkastajat
  Konsernin tuloslaskelma
  Konsernin tase
  Konsernin rahoituslaskelma
  Emoyhtiön tuloslaskelma
  Emoyhtiön tase
  Emoyhtiön rahoituslaskelma
  Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
  Liitetiedot
  Voitonjakoehdotus
  Tilintarkastuskertomus
  Tunnusluvut 2002-2006/07
  Tunnuslukujen laskentakaavat
  Kehitys neljännesvuosittain
  Sivukartta/
Ladattavat tiedostot
   
 
  In English In English
  Index Etusivu
  Back Takaisin
  Info Info
  Print Tulosta

Hallituksen toimintakertomus 2006/07

Tilikautena 2006/07 Tamro-konserni paransi jälleen tulostaan. Huolimatta haasteellisesta toimintaympäristöstä Tamro säilytti asemansa johtavana lääketukkuna Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tilikausi 2006/07 oli Tamro-konsernille ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Puolan markkinoilla.

Toimintaympäristö ja markkinat

Tilikauden aikana lääkemarkkinoiden kasvu Pohjoismaissa jatkui hitaana, jääden neljään (5) prosenttiin kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna (CER). Muiden Euroopan markkinoiden tapaan uudet, innovatiiviset tuotteet sekä ikääntyvän väestön lisääntyneet tarpeet edesauttoivat kasvua. Tämä osaltaan kompensoi lukuisien lääkevalmisteiden patenttisuojan päättymistä. Patenttisuojien päättymiset avaavat markkinoita uusille rinnakkaislääkkeille, mikä kiristää hintakilpailua kaikissa Pohjoismaissa. Joidenkin maiden viranomaiset pyrkivät hidastamaan ikääntyvän väestön lääkekustannusten kasvua hallinnollisilla toimenpiteillä. Nämä toimenpiteet ovat kohdistuneet pääasiassa lääkkeiden korvauskäytäntöihin ja hintaleikkauksiin. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan ja uusia hallinnollisia toimenpiteitä saatettaneen voimaan lähivuosien aikana.       

Vuonna 2006 kokonaislääkemarkkinat Pohjoismaissa kasvoivat edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna 2,9 % (kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna) 7,1 miljardiin euroon apteekin ostohinnoin laskettuna (PPP). Lääkemyynti kasvoi eniten Tanskassa, 7–8 %, ja se johtui pääosin vahvasta kasvusta sairaalasektorilla.
 
Merkittävintä markkinoiden kasvun hidastuminen oli Suomessa, missä markkinat pienenivät 1,1 % verrattuna vuoteen 2005. Tämä johtui pääasiassa tammikuun 2006 alussa voimaantulleesta lakisääteisestä viiden prosentin tukkuhintojen leikkauksesta sekä kireästä hintakilpailusta rinnakkaislääkkeissä. Lisäksi apteekeille annettavat tukkualennukset kiellettiin 1. helmikuuta 2006 alkaen, mikä siirsi apteekkien ostoja edellisen vuoden (2005) viimeiselle neljännekselle. Myös kolmen suositun statiinin hintaleikkaukset hillitsivät osaltaan kasvua. Nikotiinikorvaustuotteiden vapautuminen monimutkaisti tuotteiden logistiikkaa, ilman helpotusta alan noudattamiin lääketukkukaupan hyvien toimintatapojen (GDP, good distribution practice) vaatimuksiin.

Ruotsissa lääkkeiden tukkumyyntimarkkinat kasvoivat 4,5 %. Maltillista kasvua ohjasi rinnakkaislääkkeiden lisääntynyt myynti. Norjassa markkinakasvu oli 2,9 %, mitä hillitsi pääasiassa rinnakkaislääkkeiden vilkastunut myynti, mutta myös viranomaisten tekemät hintaleikkaukset.

Baltian maat kasvoivat hyvin. Viron markkinakasvu oli 12 %, Latvian 25 % ja Liettuan kasvu 17 %. Baltian nopeasta markkinakasvusta huolimatta lääkkeiden kulutus henkeä kohti pysyi vaatimattomana verrattuna keksimääräiseen kulutukseen monissa muissa Euroopan maissa. Myös korkea inflaatio, kireä kilpailu sekä vaikeasti ennustettavat viranomaisten toimenpiteet heijastuivat kannattavuuteen.

Puolan markkinoita sävytti lääkemyynnin kasvun hidastuminen, markkinat kasvoivat vain 4,2 %. Pääasiallisena syynä tähän oli tiettyjen korvattavien lääkkeiden hintaleikkaukset.

Tamro säilytti asemansa Pohjoismaiden johtavana lääketukkuna. Yhtiön lääkkeiden tukkumyynti Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa kasvoi 5,3 %, ja oli 3 810 miljoonaa euroa (laskettuna apteekin ostohinnoilla ja kiinteillä valuuttakursseilla). Tamron markkinaosuus Pohjoismaiden tukkumyynnissä oli näin 53,6 %, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna 2005.  

Tamro jatkoi investointejaan vähittäismyyntiin sekä Baltiassa että Norjassa. Tämä on linjassa Tamron strategiaa varmistaa asema vapautuneilla lääketukkumarkkinoilla integroitujen tukku-vähittäismyyntitoimintojen avulla.

Pääasialliset tapahtumat 2006/07

Tamron tilikauden 2006/07 tärkeimmät tapahtumat olivat seuraavat.

Tamro osti puolalaisen, lääkkeiden varastointi- ja jakelupalveluja lääkevalmistajille tarjoavan FarmPlus Sp. z o.o:n maaliskuussa 2006. Tilikauden lopussa FarmPlus sulautettiin Tamro-konsernin aiemmin tilikaudella 2006/07 ostaman puolalaisen lääketukun PHOENIX Pharma Polskan kanssa. Yhtiö jatkaa toimintaansa nimellä PHOENIX Pharma Polska Sp. z o.o.

Maaliskuussa 2006 Tamro-konserni sai kilpailuviranomisten hyväksynnän omistusosuutensa lisäämiseksi ZAO ROSTAssa 18 prosentista 42,5 prosenttiin. ZAO ROSTA on Venäjän kolmanneksi suurin lääketukku ja yksi seitsemästä koko Venäjän kattavista lääketukuista. Yhtiö työllistää 1 700 henkilöä 27:ssa jakelukeskuksessa aina Pietarista Vladivostokiin.

Kesäkuussa 2006 Tamro MedLab myytiin CapManin rahastojen omistukseen. MedLab myy, markkinoi ja tuo maahan terveydenhoitotuotteita, laboratoriotuotteita ja -kemikaaleja, diagnostiikan tuotteita sekä biotekniikan tuotteita ja laitteita. Kaupan jälkeen Tamro keskittyy ydinliiketoimintaansa lääkkeiden tukku- ja vähittäismyyntiin.  

Tamron suurimmassa jakelukeskuksessa Tukholmassa saatiin päätökseen merkittävä investointi. Investoinnin myötä laatu ja tehokkuus paranivat entisestään.

Kesällä 2006 Tamro-konsernin johtoryhmässä tehtiin muutoksia. Juha Koponen, Tamro-konsernin talousjohtaja vuodesta 2002, nimitettiin konsernin liiketoimintayksikön Tamro Suomen toimitusjohtajaksi. Tamro Suomen aiempi toimitusjohtaja Jorma Turunen jatkoi myydyn liiketoimintayksikön Tamro MedLabin toimitusjohtajana. Lars Birkeland, Apokjedenin talousjohtaja vuodesta 2001, nimitettiin Tamro-konsernin uudeksi talousjohtajaksi kesäkuussa. Konsernin johtoryhmän muodostavat nyt konsernijohtaja Jo Langmoen, talousjohtaja Lars Birkeland, Tamro Suomen toimitusjohtaja Juha Koponen sekä konsernin logistiikkajohtaja Stefan Pflug.

Taloudellinen kehitys 2006/07

Tamro-konsernin liikevaihto tilikaudella 2006/07 oli 5 465 (4 857) miljoonaa euroa, jossa on 12,5 % kasvua edellisvuoteen verrattuna.

Konsolidoitu liikevoitto oli 117 (117) miljoonaa euroa, ja liikevoittomarginaali 2,1 (2,4) %.
Tilikauden voitto oli 126 (83) miljoona euroa. Luku sisältää Tamro Medlabin myynnistä saadun 48,5 miljoonan euron myyntivoiton sekä operatiiviset parannukset monissa maissa, erityisesti Norjassa. Oman pääoman tuotto oli 36,8 (24,9) % ja omavaraisuusaste 30,8 (29,8) %.

Tilinpäätös sisältää kuuden miljoonan euron varauksen aikaisempien tilikausien aikana syntyneistä täsmäytyseroista yhdessä Tamron liiketoimintayksikössä.

Tilikausi 2006/07 oli Tamro-konsernille ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Puolan markkinoilla. Tällä oli huomattava vaikutus liikevaihtoon, vaikka Puolasta saatu liikevoitto oli rajallinen. Tämä johtui pääasiassa yhtiön pienestä markkinaosuudesta. 

Rahoitus

Tilivuoden 2006/07 aikana Tamro-konsernin rahoitusasema parani merkittävästi. Toiminnallinen kannattavuus vahvistui edelleen ja kertaluonteiset omaisuusmyynnit lisäsivät kassavirtaa. Raportoitu nettovelka laski 95,4 miljoonaa euroa tilikauden alusta ja oli tilikauden lopussa -2,5 miljoonaa euroa.  

Tamro-konsernin pääpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottojärjestelyjen käytettävissä oleva vapaa limiitti oli tilikauden päättyessä 200 (200) miljoonaa euroa. Järjestely turvasi rahoituksen saatavuuden keskimäärin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi eteenpäin. Vapaa limiitti 1 050 miljoonan Tanskan kruunun (141 miljoonaa euroa) ja 1 200 miljoonan Ruotsin kruunun (133 miljoonaa euroa) arvopaperistamisohjelmissa oli yhteensä 56 (67) miljoonaa euroa.

Tamro Finance Oy:llä on pääpankkien kanssa tehty 300 miljoonan euron yritystodistusohjelma Suomessa. Tammikuussa 2007 Tamro Finance Oy allekirjoitti 1 000 miljoonan Ruotsin kruunun (110 miljoonan euron) yritystodistusohjelman. Tamro Finance Oy:n liikkeellelaskemat yritystodistukset ovat Tamro Oyj:n takaamia.

Efektiivinen nettovelka tilivuoden lopussa, johon sisältyvät tammikuussa myydyt 190,7 (176,3) miljoonan euron myyntisaatavat, laski yhteensä 188,2 (269,2) miljoonaan euroon. Keskimääräinen efektiivinen nettovelka vuonna 2006/07 oli 259,1 (254,0) miljoonaa euroa. Tämänhetkisellä kassavirralla ennen nettokäyttöpääoman muutoksia ja investointeja efektiivinen nettovelka voitaisiin maksaa takaisin kokonaisuudessaan vuodessa ja seitsemässä kuukaudessa.

Huhtikuussa 2006 maksettiin osinkoa tilivuodelta 2005/2006 0,20 euroa osakkeelta, yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. Tammikuun lopun erinomaisen likviditeetin vuoksi Tamron ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa lisäosinkoa 0,40 euroa osakkeelta, yhteensä 45,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 29. tammikuuta 2007. Tilivuoden lopussa konsernin likvidit varat olivat 55,2 (9,9) miljoonaa euroa. Konsernin velkaantumisaste oli negatiivinen -0,7 (26,4) %, ja omavaraisuusaste 30,8 (29,8) %. Efektiivisen nettovelan suhde EBITDA:an ilman satunnaisia eriä parani, ja oli tilikauden lopussa 1,3 (1,7).

Vapaa kassavirta ja nettokäyttöpääoma

Tilikauden vapaa kassavirta oli 152,0 (95,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kassavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta oli 118,2 (116,8) miljoonaa euroa. Kassavirta nettokäyttöpääoman muutoksesta oli positiivinen 7,7 (32,7) miljoonaa euroa. Muutos myytyjen saatavien määrässä vaikutti raportoituun kassavirtaan positiivisesti 14,4 (43,2) miljoonalla eurolla, ja efektiivinen muutos oli -6,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Nettoinvestoinnit olivat 26,0 (-54,4) miljoonaa euroa. Yli puolet kassavirrasta, joka saatiin ei-liiketoimintaan kuuluvista myynneistä, investoitiin takaisin ydinliiketoimintaan. Nettokäyttöpääoma laski ja oli 41,3 (48,3) miljoonaa euroa. Lasku oli vähemmän kuin myytyjen saatavien määrän lisäys ja siten efektiivisesti nettokäyttöpääoma kasvoi 7,4 miljoonaa euroa 232,0 (224,6)  miljoonaan euroon. 

Rahoituskulut

Konsernin nettorahoituskulut olivat -6,2 (-5,7) miljoonaa euroa tilikaudella 2006/07. Lisäys johtui pääasiassa korkotason tasaisesta noususta. Nettokorkokulut olivat -6,7 (-6,0) miljoonaa euroa. Valuuttakurssierot olivat -0,2 (0,3) miljoonaa euroa ja muut rahoituskulut ja -tuotot olivat 0,7 (0,0)  miljoonaa euroa. Rahoituksen kokonaiskustannus kasvoi tilikaudella 2,4 (2,2) prosenttiin.

Ulkomaan valuuttoihin liittyvät riskit ja valuuttojen muuntoerät
                                                          
Pääosa konsernin myynnistä tapahtuu paikallisissa valuutoissa. Liikevaihdon valuuttajakauma oli: Ruotsin kruunu 32 (33) %, Tanskan kruunu 24 (25) %, euro 20 (22) %, Norjan kruunu 13 (15) %, Puolan zloty 6 (0)%, ja Latvian lati, Liettuan liti ja Viron kruunu yhteensä 5 (5) %. 

Pääosa konsernin ostoista tapahtuu paikallisessa valuutassa. Vain 3 (3) % eli 173 (136) miljoonaa euroa vastaava määrä ostoista sisältää valuuttariskiä. Näiden ostojen jakauma oli seuraava: euro 97 (89) %, USA:n dollari 2 (6) % ja muut valuutat yhteensä 1 (5) %. Latviassa valuutan devalvointiriski kasvoi tilikauden jälkeen ja vaadittaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin euromääräisten ostojen suojaamiseksi. 

Ulkomaisten tytäryhtiöiden omat pääomat ja pääomaehtoiset lainat olivat suuruudeltaan 599 (519)   miljoonaa euroa tilikauden lopussa 31.1.2007. Näiden valuuttajakauma oli tilikauden lopussa seuraava: Norjan kruunu 38 (40) %, Ruotsin kruunu 23 (25) %, Tanskan kruunu 25 (25) %, PLN 5 (0) % ja muut valuutat 9 (10) %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien ja pääomaehtoisten lainojen muuntoerot olivat +1,1 (+1,4) miljoonaa euroa tilikauden 2006/07 aikana. Muuntoerot on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan.

Liiketoiminnalliset riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön toimintaan liittyy strategisia ja liiketoiminnallisia riskejä, joista lainsäädännölliset muutokset ja viranomaisten sääntelytoimet ovat keskeisimpiä. Liiketoiminnan riskejä ovat muun muassa muutokset kilpailutilanteessa, IT-järjestelmien toimintavarmuus sekä kuljetusinfrastruktuurin saatavuuteen liittyvät riskit.

Mahdollinen varaston omaisuusvahinko ja vastuu yhtiön oman toiminnan laadusta muodostavat pääasialliset varallisuus- ja vastuuriskit. Yhtiö myös kantaa rajattua tuotevastuuriskiä siltä osin kuin näitä riskejä ei ole voitu siirtää päämiehille, tai päämiehet eivät pysty näitä riskejä kantamaan.

Valuuttakurssi- ja muita rahoitusriskejä hoidetaan konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Lisätietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on saatavissa tilinpäätöksen rahoitusriskien hallintaosiosta.

Yhtiön vakuutusturva hoidetaan osittain emoyhtiön puolesta ja osittain paikallisesti.

Investoinnit ja yrityskaupat

Investoinnit ja liiketoimintaostot olivat 32,8 (71,8) miljoonaa euroa. Investointeja tehtiin pääasiassa jakelukeskuksen laajennukseen Ruotsissa ja vähittäiskauppasektorille Norjaan sekä Liettuaan. Tukholman uusi varasto otettiin käyttöön tilivuoden 2006/07 kolmannen neljänneksen aikana. Pääosa Norjaan kohdistuneista vähittäiskauppainvestoinnesta tehtiin tammikuussa 2007.

Tamro MedLabin myynti CapManille lisäsi liiketoiminta- ja omaisuusmyynnit 58,9 (17,4) miljoonaan euroon. Yrityskauppa oli suurin Tamro-konsernin tekemä divestointi moneen vuoteen. Sen lisäksi Tamro-konserni myi Kylpyläkasino Oyj:n osakkeet kolmannella neljänneksellä. Ruotsissa myytiin ei-liiketoimintaan kuuluva kiinteistö, ja Puolan yksikkö myi taseessaan olevat pankkivelkakirjat tilivuoden 2006/07 aikana. 
 
Muutoksia konsernirakenteessa

Maaliskuussa 2006 Tamro osti puolalaisen lääkkeiden varastointi- ja jakelupalveluja lääkevalmistajille tarjoavan FarmPlus Sp. z o.o:n. Raportointikauden lopussa FarmPlus sulautettiin Tamro-konsernin aiemmin 2006/07 ostaman tukkuliikkeen PHOENIX Pharma Polskan kanssa. Yhdistynyt yhtiö jatkaa toimintaansa PHOENIX Pharma Polska Sp. z o.o. -nimisenä.

Kesäkuussa 2006 Tamro MedLab myytiin CapManille, ja joulukuussa 2006 myytiin Tamron tanskalaiseen liiketoimintayksikköön Nomecoon kuuluva Viminco A/S.   

Norjassa Tamro-konserni jatkoi apteekkiostoja. Vuoden 2006 lopussa Apokjedenin omistamaan Apotek1:n -ketjuun kuuluvien apteekkien määrä oli 219. Laajentumista vähittäismyyntipuolelle jatkettiin myös Baltiassa useiden yritysostojen avulla. Esimerkiksi Liettuassa Tamro osti maan toiseksi suurimman ja Vilnassa sijaitsevan apteekin Medinstan.

Henkilöstö ja organisaatio

Tilikauden 2006/07 aikana Tamro-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 4 560 (4 223) henkilöä.  Heistä 40 % työskenteli Norjassa, 14 % Tanskassa, 10 % Ruotsissa, 9 % Liettuassa, 7 % Suomessa, 7 % Latviassa, 6 % Virossa ja 7 % Puolassa. Näiden lisäksi myydyssä Tamro MedLab -liiketoimintayksikössä työskenteli yhteensä 133 henkilöä.

Konsernin henkilöstökulut tilikauden aikana olivat 195 (186) miljoonaa euroa (suoriteperusteisesti laskettuna).

Hallitus ja tilintarkastajat

Yhtiökokouksessa 7.4.2006 valittiin Tamron hallitukseen kuusi jäsentä. Dr Bernd Scheifele valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi. Matti Elovaara, Mikael von Frenckell, Dr Lorenz Näger, Reimund Pohl sekä Dr Reinhard Rupp valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi.

Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Ernst & Young Oy ja KHT-tilintarkastaja Anna-Maija Simola.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei tapahtunut mitään merkittävää.

Tulevaisuuden näkymät 2007/08

Tamro uskoo, että haastavat markkinaolosuhteet pitävät kasvun hitaana myös kuluvana vuonna 2007/08. Esimerkiksi Tanskassa reseptilääkkeiden hinnat on jäädytetty kahdeksi vuodeksi 1. tammikuuta 2007 alkaen, kun taas Norjassa rinnakkaislääkkeiden hintauudistus laskee merkittävästi kuluvan vuoden markkinakasvua. Vuonna 2007 Tamro odottaa markkinoiden kasvavan Pohjoismaissa noin 4 %.

Baltian markkinoiden uskotaan kasvavan 10–15 %, mutta korkea inflaatioaste, kireä kilpailu sekä vaikeasti ennustettavat viranomaistoimenpiteet luovat paineita kannattavuudelle. Vuotta 2007 leimaa myös Puolassa käytävä, lääkelain uudistusta koskeva keskustelu. Lain vaikutukset ovat vielä epäselviä, mutta markkinakasvun ennakoidaan olevan maltillinen, alle 1 %. Pitkällä aikavälillä Tamro uskoo kuitenkin Puolan tarjoavan merkittävää kasvupotentiaalia.

Tamro jatkaa kustannustehokkuuteen ja asiakastyytyväisyyteen tukeutuvaa strategiaansa. Liiketoiminnalliset parannukset yksiköissä jatkuvat ja kiinnostavia liiketoiminnan laajentumismahdollisuuksia etsitään. Tamro uskoo kannattavuutensa säilyvän nykyisellä tasolla myös tilikaudella 2007/08.

 
Taulukkojen luvut eivät ole tilintarkastettuja.
 
Liikevaihto yksiköittäin (milj. euroa) 11/06-1/07
2006
8-10
2006
5-7
2006
2-4
2006
2/06-1/07
2006
2/05-1/06
2005
Muutos,
%
Tamro Ruotsi 453,4 431,2 418,5 405,3 1 708,3 1 536,3 11,2
Tamro Tanska 356,4 331,2 336,7 310,6 1 334,8 1 230,9 8,4
Tamro Suomi 267,9 266,6 259,9 246,1 1 040,6 1 039,1 0,1
Tamro Norja 187,9 177,1 189,8 168,5 723,2 699,5 3,4
Tamro Viro 17,0 15,1 14,1 13,9 60,1 54,9 9,4
Tamro Latvia 30,0 27,4 23,9 25,2 106,5 87,0 22,4
Tamro Liettua 28,9 26,1 26,7 22,2 103,9 83,6 24,3
Tamro Puola 88,9 85,6 80,8 92,6 347,9 0,0  
Tamro MedLab 0,1 0,0 26,6 34,5 61,2 132,5 -53,8
Muut ja sisäinen -8,2 -5,2 -4,1 -4,5 -22,0 -7,0 214,1
Yhteensä 1 422,2 1 355,0 1 372,8 1 314,5 5 464,5 4 856,8 12,5
               
Henkilöstö yksiköittäin 11/06-1/07
2006
8-10
2006
5-7
2006
2-4
2006
2/06-1/07
2006
2/05-1/06
2005
Muutos,
%
Tamro Ruotsi 429 451 460 429 440 448 -1,8
Tamro Tanska 630 650 648 613 634 614 3,3
Tamro Suomi 342 345 334 322 335 332 0,9
Tamro Norja 1 817 1 807 1 809 1 783 1 803 1 650 9,3
Tamro Viro 269 282 281 257 270 209 29,2
Tamro Latvia 333 315 307 292 311 276 12,7
Tamro Liettua 409 418 429 435 422 397 6,3
Tamro Puola 346 345 351 265 321 0  
Tamro MedLab 0 0 217 289 133 274 -51,5
Muut 23 24 22 23 24 23 4,3
Henkilöstö yhteensä 4 598 4 637 4 858 4 708 4 693 4 223 11,1

Dr Bernd Scheifele
hallituksen puheenjohtaja,
Tamro Oyj
  Tamron verkkovuosikertomus 2006/07. Julkaistu 9.5.2007. Copyright © Tamro Oyj 2007. Kaikki oikeudet pidätetään.